Tämäkin tutkimustyö on yksi merkittävä osa sitä työtä, jossa tutkitaan aivan maan perusteellisesti sitä, esiintyykö meressä kaarevaa vettä pitkillä matkoilla. Kaarevuutta pitäisi löytyä kilometrien matkalta metritolkulla, ilman tiettyjen kameroiden kalansilmälinssi-ominaisuutta (esim. GoPro). Jos kaarevuutta ei esiinny, maailman kansalaisia on petetty. Jos maailmassa ei esiinny kaarevaa vettä (ilman vippaskonsteja), silloin ei myöskään maailma ole pallon muotoinen.
Karttapallo havainnollistaa veden paljouden
Minulla on kotona muovinen karttapallo. Se havainnollistaa minulle selkeällä tavalla, miten toinen pallopuolisko on lähes kokonaan meriveden peitossa.
Käytännössä meriveden paljous tarkoittaa sitä, että jos maapallon ympäryysmitta on noin 40000 km, kuten NASA kertoo, niin meillä onkin tuhansien kilometrien matkalta tosi kaarevaa vettä.
Koska me emme voi nähdä veden kaarevuutta matalalta kovinkaan helposti ilman apuvälineitä, näköaistin rajoittuneisuuden takia, päätin mennä meren rannalle kuvaamaan sitä superzoom-kameralla. Tällä kertaa kohteena oli Söderskärin majakka Porvoon saaristossa.
Söderskärin majakka näkyy kokonaan pitkän matkan päästä:
Havaitsin että pystyn hyvällä suurennuksella nähdä koko Söderskärin majakan 18,84 km:n etäisyydeltä. Itse asiassa, sen pystyy tuolla matkalla nähdä jopa paljain silmin normaalilla näkökyvyllä, silloin kun sää ja olosuhteet ovat sallivia. Ei tietenkään hyvin, mutta näkyy kumminkin. Superzoom auttaa kuitenkin näkemään enemmän.
Kuinka pitkä matka on 18,84 km veden päällä?
Se on niin pitkä matka, että jos soutamalla meinaat päästä perille, sinulla täytyy olla teräksinen kunto, tai vähintäänkin sinnikkyyttä, silloinkin kun tuuli on myötäinen. Samalla se on myös niin pitkä matka, että jos elämme pallolla, soutuveneesi matkaa alaspäin liki 19 metriä, tietenkin lähtökohtasi alkuperäisestä perspektiivistä katsottuna.
Piilokorkeutta kaarevuuden takia:
Piilokorkeutta tulee muutamankin kilometrin etäisyydellä metritolkulla, mikäli elät kaarevassa maapallossa. Näin pitäisi tapahtua myös Söderskärin majakalle. Piilokorkeudella tarkoitan sitä, että kuvattava kohde pitäisi jäädä joko osittain tai kokonaan piiloon näköetäisyydeltä maan kaarevuuden takia (mikäli sellaista esiintyy merivedessä).
Laskurin avulla selviää kuinka paljon kohteilla pitäisi olla piilokorkeutta. Valaistakseni sinulle asian annan tässä muutaman esimerkin. Niissä huomioidaan sekä kameran linssin korkeus meriveden pinnasta, että myös matkan pituus kohteeseen, mikä näissä kaikissa esimerkeissä on 18,84 km. Ensimmäinen luku (vihreällä) kertoo silmän korkeuden, tai kameran linssin korkeus meriveden pinnasta. Toinen, viereinen luku (punaisella), kertoo paljonko pitäisi olla piilokorkeutta. Havaitsemme, että mitä alempana silmän korkeus on, sitä enemmän meillä pitäisi olla piilokorkeutta:
- Silmän kork. / piilokorkeus kun matkaa on 18,84 km:
- 0,25 metriä / 23,33 metriä
- 0,50 metriä / 20,89 metriä
- 1 metri / 18,30 metriä
- 2 metriä / 14,92 metriä
- 6 metriä / 7,99 metriä
Faktat ja todisteet pöytään kuvien kera:
Kaikki mukaan liitetyt valokuvat olivat alunperin kooltaan 4608×2356 pikseliä. Pienensin ne kohtalaiseen kokoon. Niiden leveys on nyt enimmillään 900 pikseliä. Jotkut kuvat on myös ensin rajattu alkuperäisestä koosta, ja vasta sen jälkeen muutettu nykyiseen kokoon. Näin jotta Söderskärin majakka tulisi paremmin esille 18,84 km:n päässä. Muita muutoksia ei ole kuviin tehty.
Kuvauspaikkani löytyy Laajasalon Matosaaresta, koordinaateista 60°9’17.86″N, 25°4’56.56″E. Tarkemmin ottaen noin 3 metriä enemmän etelän suuntaan. Otin useita kuvia ja jokaiselle kuvalle tallentui hiukan eri koordinaatit. Heitot olivat luokkaa 2-4 metriä oikeasta kuvauspaikasta. Yleensä olen saanut tarkempia ”satelliitti”-tarkennuksia, mutta nyt ilmeisesti mastot joiden kautta mittaus suoritettiin eivät olleet riittävän lähellä kuvauspistettä jossa pidin kameraa, taikka osa niistä oli esteiden takana (?). Ei, en usko satelliittien olemassaoloon. Tiedän sataprosenttisella varmuudella että GPS-paikannus toimii maastoissa olevien mastojen välityksellä. Mutta se onkin jo toinen stoori johon voin palata myöhemmin.
Kuvauskorkeus oli matalimmillaan 94 cm (vesirajasta kameran linssiin) ja kuvaus tapahtui tämän kiven päältä, kyykkyasennossa:
Korkeus 94 cm on mitattu tarkasti, toisin kuin se noin 6 metrin korkeudelta otetut kuvat. Rullamitan alkupää on täydellisen tarkasti vesirajassa kiinni:
Punakeltainen nuoli kertoo suunnan mihin lähdin zoomailemaan:
Söderskärin majakan korkeustietoa:
Sanovat Wikipediassa että majakan korkeus on 32,5 metriä. Niin ikään, Professori Reijo Heikkinen kirjoittaa kotisivullaan seuraavasti:
”Mattlandetin korkeimmalle kohdalle pystytetyn kuusikerroksisen valomajakan korkeus maanpinnasta oli 32,5 metriä ja merenpinnasta 40 metriä. Majakan alaosa, noin 8,6 metrin korkeuteen, on järeää graniittia… ”.
Löytyi jopa ilokseni sivusto mikä kertoo että majakan valon korkeus on 37,8 metriä (ilmeisesti kokonaiskorkeus normaalin vesirajan yläpuolella ilman kattorakennetta). Muiden ihmisten ottamien kuvien perusteella sen päällä näyttää olevan vielä jonkinlainen metallinen kupolikatto. Tältä osin homma näyttää siis selvältä, kun kokonaiskorkeus näyttää olevan 40 metriä vesirajan yläpuolella, muiden antamilla tiedoilla.
Kuva otettu 0,94 metrin korkeudelta todistaa maan litteydestä:
Koska matkaa on majakalle 18,84 km, niin laskurin mukaan piilokorkeutta pitäisi olla 18,56 metriä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä jopa kalliokin näkyy kuvassa majakan alapuolella. Liki kolmannes majakkatornista pitäisi olla piilossa, mutta ei ole. Jopa rakennukset majakan oikealla puolella pitäisi olla piilossa maan oletetun kaarevuuden takia. Havaitsemme valokuvasta että näin ei ole!
Kuva noin 6 metrin korkeudelta todistaa myöskin maan litteydestä:
Seuraava alapuolinen kuva on otettu noin 30 metriä pohjoisen suuntaan edellisen kuvan kuvauspaikasta. Matka majakalle on silti sama, eli 18,84 km. Mutta kameran linssin korkeus merenpinnasta on arvioni mukaan noin 6 metriä. Olin kyykyssä kuvaushetkellä ja altitude.nu kertoi että paikan korkeus on noin 3 metriä. Todellisuudessa se oli arvioni mukaan noin 5 metriä. Sen päälle kun laittaa vielä kyykkyasennon niin 6 metrin korkeus on rehellinen arvio, vaikka siinäkin voi olla heittoa. Joka tapauksessa laskuri kertoo noilla mitoilla että kohteella pitäisi olla piilokorkeutta 7,99 metriä. Se tarkoittaa että kallio (noin 8,6 m.) majakan alapuolella pitäisi olla lähes kokonaan piilossa. Katso alapuolista kuvaa ja tee rehellisen arvion. Näyttääkö se siltä, että kallio olisi lähes kokonaan piilossa maapallon kaarevuuden takia? Kalliokorkeutta pitäisi näkyä vain noin 0,61 metriä majakan alapuolella, mutta todellisuudessa näet sitä usean metrin korkeudelta.
Wau! Upeaa työtä. Raamattukin todistaa että maailma on litteä.
Kiitos paljon rohkaisusta.
Juu, näin on. Joosuan kirjan 10:ssä luvussa kerrotaan että Jumala pysäytti Auringon ja Kuun liikkeen, niin että ne pysyivät tietyn hetken paikallaan. Siellä ei kerro että maapallo ja Kuu pysäytettiin. Tämä nyt vain oli yksi esimerkki monista, mutta kuitenkin yksi vakuuttavimmista paikoista joka tukee geosentrisyyttä.
Mikä ihmeen piilokorkeus? Tuolla matkalla siis jotain 18 km..maa kaareutuu jotaki puoltoistametriä..150cm. Ei taida todistaa maata lätyksi tuo kuva.
Ei suinkaan ”jotain 18 km”, vaan 18,84 km.
Mistä sait käsityksen että Maa pitäisi tuolla matkalla kaareutua 150 cm? Luitko edes artikkelin kokonaisuudessaan? Mikä kerrotussa on niin vaikeatajuista? Jos maapallo on sen mittainen kuin meille on kerrottu (säde 6371 km), niin silloin tuolla matkalla (18,84 km) on ”piilokorkeutta” (eli kaareutumista alaspäin) kuvaajan perspektiivistä katsottuna 18,56 metriä, silloin kun ”silmän korkeus” on 0,94 metriä. Näin kertoo meille kaikki tieteelliset laskurit. Eli 18,56 metriä on ainakin omasta mielestäni aika paljon enemmän kuin 150 cm. Matikkaa ei voi huijata. Jos luulee voivansa huijata, niin huijaus tulee ilmi viimeistään silloin kun varmistaa laskelmat AutoCadilla (joka ei voi eikä saa valehdella, sillä se tulisi ilmi silloin kun/jos esimerkiksi suunnitellaan pitkiä kaarevia siltoja).
Eli kysyn vielä kerran… mistä sait luvun 150 cm kaarevuudelle, kun ei edes laskurit sellaista kerro?
Toi on hyvä havainto kuva. Miettiny sitä et kuinka paljon rakennusten tulis olla vinossa jos elettäs pallolla, siis esim. kuinka paljon ton majakan pitäs näyttää ”pisan kaltevalta tornilta”
Moi Juusu. En ole hyvä matikassa, mutta päätin nyt kumminkin yrittää…
Teoreettisesti voidaan kait sanoa, että fantasiapallolla (jonka ympärysmitta kerrotaan olevan noin 40075 km) jokaisen 111,31944 km:n jälkeen pitäisi tulla lisää kallistusta yhden asteen verran. Mutta tietenkin vain ympyrän puoliväliin saakka, koska sen jälkeen kallistus alkaa vähenemään. Tässä majakkatapauksessa, kun majakka on Google Mapsin mukaan vain 18,84 km:n päässä kuvauspaikasta, pitäisi majakan silti olla kuvauspaikasta katsottuna kallistunut poispäin kuvaajasta karvan verran yli 0,169 astetta. Menikö oikein?
Eli 40075 (km) jaettuna 360:llä (ympyrän asteilla) on 111,31944 (km). Ja 18,84 (km) on 0,1692426 (astetta) 111,31944 km:n matkasta.
Kyl toi vaikuttaa ihan uskottavalta. Kaarevuus kalkulaattorin mukaan toi 18,84 km on 27,85 metriä alempana, eli siinä kuljetaan sen verran alamäkeen. En nyt osaa oikeen hahmottaa tätä päässä mutta ilmeisesti jos kulkee mihin tahansa suuntaa kulkee aina alamäkeen? Ois kiva kuulla miten pallofyysikot selittää tän, onko se alamäkeä joka ei tunnu missään, ja jos tulee takaspäin ni onko se silloin alamäkeä vai ylämäkeä? Miten askelmittareissa tai jossain muissa härpättimissä otetaan tää huomioon? Jossain vaihees kelasin et onko vatupassissa huomiotu kaarevuus.
Foorumilla on hyvin käsitelty sitä et mistä johtuu että maa näyttää kaarevalta, mut välillä tuntuu et se kaarevuus on myös omassa päässä, se ei ois ihme tässä skenaariossa et kaikenlaiset uskomukset aiheuttaa vääristymiä päähän. Sen huomasin tos kalkulaattorissa et jos kattoo 0.2 metrin korkeudelta ois horisontti vain 1.59 kilometrin päässä.