Litteä Maa sittenkin totta? Miten voin varmistua asiasta?

Litteän Maan paikkansapitävyydestä ja sen muodosta saa lisää varmuutta kun tutkii kymmenien kilometrien korkeudelta saatuja videotallenteita joissa ei ole käytetty kalansilmälinssiä. Vaihtoehtoisesti voi opiskella aihepiiristä lisää, seuraamalla flättäreiden nettisivustoja taikka heidän Youtube-kanaviaan. Niitä onkin sitten tätä nykyä runsaasti, varsinkin englanninkielisinä. Niitä tulee yhä lisää, yhtä nopeasti kuin sieniä nousee maasta, riittävän lämpiminä ja sateisina syyspäivinä. Jos tällä hetkellä kirjoittaa Youtuben hakukentään hakusanat ”Flat earth”, tulokseksi saa 685000 videota. Jos jättää lainausmerkit pois, tulokseksi saa 4,75 miljoonaa. Tämä on siis tämän hetkinen hakutulos, ja tulevaisuudesta en tiedä. Joka tapauksessa litteä Maa vaikuttaa ilmiönä kiinnostavan ihmisiä yhä enenivin määrin.

Litteä Maa on totisinta totta

Todisteita litteästä Maasta on runsaasti. Yläilmakehään on viime vuosina lähetetty ylös yksityisihmisten ja eri järjestöjen videokameroita jotka ovat olleet kiinnitettynä ilmapalloon sidotuissa laatikoissa taikka niissä kiinni olevissa tukivarsissa. Tallenteiden kautta ollaan saatu uutta tietoa Maan todellisesta muodosta ja kaarevuuden puuttumisesta. Joten ei ole välttämättä mitään syytä yrittää itse nousta ylös isolla rahalla, kun kuoleminen hypotermiaan tai hapen puutteeseen on mahdollista. Parhaimmillaan nämä miehittämättömät ilmapallot (heliumpallot) ovat nousseet yli 40 km:n korkeuteen ennen kuin ne ovat poksahtaneet rikki, ja jonka jälkeen sitten videotallenteet ovat tulleet turvallisesti alas laskuvarjolla.

Toki voit nousta lentokoneella 10-12 kilometrin korkeudelle ja saada hyviä kuvia ikkunan kautta, mikäli sää, näkyvyys ja varusteet suosivat. Mutta todennäköisyys hyviin taltiointeihin ei ole lainkaan varma, sillä lentokoneessa se ikkuna josta kuvataan, on usein rakenteeltaan kalansilmälinssin tapainen, ja siten se hitusen vääristää ja pyöristää horisontin.

Jos Google Earthiin on uskomista, 12 kilometrin silmänkorkeus ei näytä tuovan kovinkaan paljon kaarevuutta horisonttiin. Joten se mitä näet lentokoneen ikkunasta, ei välttämättä ole lainkaan todiste puolesta taikka vastaan. Mutta sen sijaan jos Google Earthin silmän siirtää 37 kilometrin korkeuteen, alkaa kaarevuutta olla horisontissa jo niinkin paljon, että totuudesta pääse varmasti selville. Etenkin jos kamera ei tee nopeita ylös- ja alaspäin meneviä liikkeitä, vaan PYSÄHTYY edes hetkeksi paikoilleen, ja myös sillä edellytyksellä että kamerassa ei ole kalansilmälinssiä taikka sen asetus ei ole päällä. Tämän väitteen paikkansapitävyden voit itse todistaa asentamalla Google Earthin omalle koneelle ja siirtämällä silmän halutulle korkeudelle.

Siten, edelliseen kappaleeseen viitaten, minua jo hiukan harmittaa sellaiset väitteet, jossa esimerkiksi joku sattui seisomaan merenrannalla, katsoi horisonttiin, ja sanoi jälkeenpäin, että ”minä näin että horisontti oli kaareva ja siksi elämme maapallolla”. Samanaikaisesti on yhtä naiivia sanoa, että ”seisoin merenrannalla ja näin että horisontti oli piikkisuora, ja siksi elämme litteässä Maassa”.

Minun on vaikea ymmärtää miten jotkut kehtaavat sanoa, että 36 kilometrin korkeus ei ole riittävä korkeus todistamaan että Maa on litteä, vaikka he samaan hengenvetoon sanovat, että rannalla ollessasi laivat katoavat horisontissa koska ne uivat kaarevuuden takana. Sellaiset ihmiset eivät tiedä miten perspektiivi toimii todellisuudessa, eikä välttämättä sitäkään, miten refraktio eri sääolosuhteissa – ja varsinkin matalalta katsottuna – voi nostaa laivan edessä olevan meriveden korkeuden suurennuslasin tavoin, sillä tavoin että kauempana oleva laiva ui näennäisesti veden takana tai vesirajan alla. Matalammalla silmänkorkeudella ilmiö on tavallisempi kuin korkealta katsottuna, siitä syystä että vesihöyryn tiheys on suurempi mitä lähempänä ollaan vesirajaa. Tällöin myös valon taittuminen on siellä voimakkaampaa.

Pelkästään seuraamalla Auringon, Kuun ja tähtien käyttäytymistä, sekä keräämällä ja tutkimalla niistä tallennettuja käytännön tilastoja eri vuodenajoilta, ja vertaamalla niitä niihin heliosentrisen mallin tietoihin mitä avaruusjärjestöt virallisesti opettavat, niin jo silloinkin pääsee jyvälle siitä mikä on totuus maailman muodosta.

Totuuden etsimisessä on tärkeätä että ymmärrät ja tiedostat millä tavalla sinua on huijattu, sekä miksi aurinkokeskeinen malli ei pidä paikkansa. Jos et tiedä millä tavalla sinua on huijattu, se voi olla esteenä sille että tiedostaisit olevasi huijattu.

Uutta tietoa tutkimalla rehellisellä tavalla

Kun syyskuussa 2016 avasin tämän litteän Maan sivuston (reilu puoli vuotta sitten), en tiennyt edes puoliakaan siitä mitä tänään tiedän. Saan jatkuvasti uutta tietoa ja ymmärrystä aihepiiristä, kun olen aktiivinen ja tutkin asiaa.  En vieläkään ymmärrä läheskään kaikkia asioita. Mutta tutkimalla, kuuntelemalla ja lukemalla myös muiden havainnoista, saa uusia oivalluksia. Samalla olen kuitenkin oppinut ymmärtämään kuinka vähän me ihmiset tiedetään totuudesta ja kuinka paljon meillä on vielä opittavana.

Tärkeintä litteän Maan tutkimustyössä on mielestäni se, että on itselleen ehdottoman rehellinen, ja ettei pyri olemaan oikeassa sellaisissa asioissa joista ei itsekään ole täysin varma.  Ei ole mitään järkeä teeskennellä olevansa oikeassa jos on pienikään epäilys siitä että voi sittenkin olla väärässä. On tärkeätä myös luottaa omaan terveeseen intuitioon sekä käyttää loogista ajattelutapaa. Kaikkeen ei kuitenkaan kannata uskoa mitä lukee tai kuulee. Ei kannata myöskään aina uskoa omiin väitteisiin, ennen kuin on itse ottanut asioista selvää. Hyvä olisi lähteä liikkeelle sellaisella asenteella, että olipa totuus mikä tahansa, sitä lähdetään tutkimaan puolueettomasti ja että annetaan esiin tulevat tosiasiat muokata omaa mielipidettä, eikä suinkaan muiden ihmisten mielipiteet tai omat ennakkoasenteet.

Loogisesta ajattelutavasta  on tietenkin hyötyä. Olen huomannut että kaikilla ihmisillä ei ole yhtä hyvä logiikka.  Jos ei ole osannut käyttää logiikkaa päättelykyvyssään, niin on hyvinkin mahdollista että eksyy tulkinnoissaan vääriin päätelmiin.

Todiste siitä että ihmiset eivät ole käyneet Kuussa ei ole todiste litteän Maan puolesta

On pidettävä mielessä se, että jos sinulla on todisteita siitä että ihminen ei ole koskaan ollut Kuussa, tai että yksikään raketti ei ole koskaan noussut ilmakehää korkeammalle (noin 100 kilometriä ylemmäksi), SE EI TIETENKÄÄN TODISTA ETTÄ MAA ON LITTEÄ, vaan se todistaa ainoastaan että avaruusjärjestöihin ei voi luottaa, ja että sinulle on tarkoituksella syötetty valheellista tietoa kuumatkoista.

Todisteet litteästä Maasta on tietenkin etsittävä muualta, eikä suinkaan siitä ollanko me käyty Kuussa. Kyllähän minä tiedän että Kuussa ei olla käyty, ja sen tietää moni muukin, jopa astroNOTit, vaikka eivät sitä tunnusta. Mutta ei se vielä todista minulle, että Maa on litteä. Todisteet olen saanut muualta. Jos olen halunnut esimerkiksi tietää onko merivedessä kaarevuutta pitkillä matkoilla, niin silloin tutkin onko asia näin, sen sijaan että väittäisin meriveden olevan ilman kaarevuutta koska ihminen ei ole käynyt Kuussa.

Meriveden kaarevuuden puuttuminen pitkillä matkoilla todistaa litteän Maan puolesta. Puuttumisen voi havaita suhteellisen helposti, kun erinomaisen näkyvyyden päivinä on käytössä superzoom kamera ja sen kanssa tarkkailee meren rannalla useiden kilometrien päässä olevia kohteita, jotka ovat esimerkiksi saaria ja niissä olevia rakenteita (majakat, laiturit ja muita rakennelmia taikka rakennuksia). Tarkasteltava kohde pitäisi kymmenien kilometrien matkalla painua metritolkulla piiloon horisontin alle (tai taakse) mikäli kaarevuutta esiintyisi.

Erinomainen näkyvyys

Minulle ”erinomainen näkyvyys” on tutkimusmatkoillani sama kuin se, että Ilmatieteen laitoksen sivusto antaa paikkakunnallani näkyvyydeksi 45-50 kilometriä. Jostain syystä Ilmatieteen laitos ilmoittaa sivullaan maksimi näkyvyydeksi vain 50 km, vaikka olen itse nähnyt paljain silmin kohteita jopa yli 75 kilometrin päässä (kuten Tallinnassa sijaitsevan TV-tornin ja Eestin Energian savupiipun). Ottamalla kuvia kaukaisista kohteista – ja syöttämällä siihen suunniteltuun laskuriin kohteen etäisyys sekä kamerasilmän korkeus merenpinnasta – olen tullut siihen ymmärrykseen että meriveden kaarevuutta ei ole ollut edes kymmenien kilometrien etäisyydellä. Tutkimustyöstäni on useita esimerkkejä kategoriassa ”Mittaustuloksia”.

Edellä mainittu ”maapallon” kaarevuuden laskuri perustuu AutoCad-ohjelman antamiin laskutuloksiin. Haastattelin tässä hiljattain erästä alan ammattilaista joka käyttää samaista ohjelmaa työkseen. Hän sanoi että ohjelmaan voi aina luottaa, ja että se ei anna vääriä lukemia. Pakko kait tässä on uskoa alan ammattilaista. Voisi olla kohtalokasta rakentaa pitkiä siltoja tai korkeita rakennuksia ilman virheetöntä AutoCad-ohjelmaa.

29 Kommentit

  1. Uskon että näitä asioita voi lähestyä tieteellisesti vaikka ei olisi minkään valtakunnan akateemista koulutusta. Tavallisella maalaisjärjellä ja logiikalla pärjää pitkälle, kunnes teräväpäisemmät lyövät kapuloita rattaisiin.

  2. 123..Toimiikohan jo kommentointi.. testing testing..

    Ymmärtäminen että kuuretket oli lavastettuja on yksi tärkeimmistä ensi-askeleista mitä voi ottaa jos litteä maa on uusi asia. Jos ymmärtää ettei kuussa ole käyty, ei myöskään kokokuvaa maasta ole ollut olemassa 43 vuoteen. Apollo reissut tarjosi nimittäin sen ainoan virallisen valokuvatodisteen, kun muut kuvat maapallosta oli ihan myönnetysti ”taiteilijan näkemyksiä”, eli ensin maalauksia ja photoshop-aikakautena erilaisia kuvakollaaseja. Asiaan on tullut vasta ihan viime vuosina muutos. Kummallisesti heti sen jälkeen kun flättärit otti asian näyttävästi esille. Nythän niitä väitettyjä valokuvia on jo netti täynnä.

    • Eilisillasta lähtien toimii. Minun on kuitenkin jatkossa käytävä läpi manuaalisesti myös kaikki roskaviestit joita näyttää tulevan useita päivässä. Automaattisuodatus olisi ollut helpompaa, mutta se suodatti liikaa viestejä pois. Onneksi valtaosa roskaviesteistä on englanninkielisiä, tai muita kieliä kuin suomenkieltää jolloin voin suodatta ne pois melko nopeasti lukematta niitä edes kunnolla.

      Kiitos kommentistasi Polariz. Aina on mukava saada tänne lisää tervehenkisiä ihmisiä jotka eivät usko valheellisiin kuviin ja satuihin.

      Saitko antamani salasanan toimimaan VIP-alueeseen?

  3. Kuu on myös litteä, se vaan näyttää pyöreältä koska ilmakehän radianssisäteily hämää silmää. Mutta jos esim photoshopilla käsittelee pallon neliöksi, niin näemme selkeästi että kuu on kuutio.

  4. Olen alkanut vasta lukemaan aiheesta. Voitko selittää, jos maapallo on litteä, miten on yö ja päivä, kesä ja talvi? Ilmakehä?

    • Kiitos kysymästä ja pahoittelut että vastaus kesti näinkin kauan.

      Käsitin kysymyksistäsi että haluat tietää miten yöt ja päivät, sekä vuodenvaihteet ovat mahdollisia geosentrisessä mallissa. En tiedä osaanko vastata juuri sillä tavalla, että se sinua miellyttäisi. Mutta yritän nyt kumminkin kertoa asiat miten ne ole ymmärtänyt.

      Heliosentrisessä mallissa syyt öille ja päiville on helppo ymmärtää. Siinä maapallo kiertää yhden kierroksen kuvitellun akselinsa ympäri yhden tähtivuorokauden aikana, eli 360 astetta (23 tunnissa ja noin 56 minuutissa) ja yhdessä aurinkovuorokaudessa (keskimäärin 86400 sekunnissa) noin 361 astetta, josta syystä Aurinko (tilavuudeltaan noin 1,3 miljoonaa kertaa suurempi kuin maapallo) valaisee ainoastaan keskimäärin vain puolet maapallon pinta-alasta kerralla, ja josta syystä meillä onkin toisella puolella pimeätä.

      Geosentrisessä mallissa – jossa Aurinko kiertää kehää pyöreän ”vadin” yläpuolella idästä länteen (jossa pohjoinen on vadin keskikohta ja etelä on vadin ympäröivä eteläinen ”napapiiri”, tai Antarktis) – siinä yöt ja päivät muodostuvat aina sen mukaan kuinka etäällä Aurinko kiertää kehää. Eli jos Aurinko on tarpeeksi kaukana ja paistaa matalassa kulmassa, sen elektromagneettinen säteily ei enää valaise riittävän pitkälle, josta syystä tulee yö. Näin siitä syystä, että kun se etenee kierroksellaan poispäin – jolloin sen näennäinen korkeus tietenkin mataloituu – säteet tulevat, Auringon näennäisesti matalasta kulmasta huolimatta, myöskin matalammassa kulmassa, jolloin ne törmäävät ilmakehässä entistä pidemmältä matkalta vesimolekyyleihin matkan varrella. Siitä syystä fotonien nopeus hidastuu niin paljon, että valo absorboituu ja häviää. Tämä vaikuttaa suoranaisesti Auringon valaisemiskykyyn pitkillä matkoilla. Hyvissä olosuhteissa suoran auringonvalon säde (tai sen kantomatka Auringosta) on perspektiivissä noin 10000 km, ja tieteellisten kokeitteni mukaan jonkin verran enemmän. Auringonvalon viistosti ylhäältä alaspäin tuleva kokonaiskantomatka auringonlaskun aikaan on ehkä noin 12000 km (kolmiomittauksella), edellyttäen että Auringon korkeus maankamarasta on noin 6700 km. En ota silloin huomioon porvarillista hämärää taikka ruskoa. Sen sijaan auringonvalon täydellinen vaakatasoinen kantomatka on pitempi, koska ylempänä (pilvien yläpuolella) on vähemmän kosteutta jolloin absorboituminen ei ole enää yhtä tehokasta, tai yhtä nopeata. Tämä edellä mainittu asia sekä taivaankannen olemassaolo muutaman kymmenen kilometrin korkeudella (taivaankansi pystyy heijastamaan ylöspäin suuntautuvaa valoa alaspäin) saa aikaiseksi sen ilmiön, että Suomessakin nähdään kesäaikaan usein sellaisen mielenkiintoisen asian, että vaikka Aurinko ei ole vielä ”laskenut” täysin, ja on edelleen näkyvissä horisontissa, niin kääntämällä katseen poispäin Auringosta 90 astetta vasemmalle, me näemme että näkökentän vasen puoli on huomattavasti hämärämpi kuin oikea puoli. Tässä esimerkkitapauksessa hämäryys lisääntyy, mitä enemmän katsot vasemmalle, kunnes katse on 180 asteen kulmassa poispäin Auringosta. Sen jälkeen kun siirrät katsetta vieläkin enemmän vasemmalle, alkaa valoisuus taas voimistua, aina niin kauan kunnes katse jälleen kiinnittyy laskevaan Aurinkoon, vaikka se ei olisi vielä laskenut kokonaan. Sen 360 asteen jälkeen taivaanrannan valoisuus tietenkin taas heikkenee kun menet uudelle kierrokselle, kunnes katse on taas 180 astetta poispäin Auringosta… jne.

      Jos et ole vielä lukenut artikkeliani ”Perspektiivin huomioiminen kaukaisten kohteiden tarkkailussa”, niin kannattaa ehdottomasti lukea se jotta ymmärtäisit paremmin miten Aurinko nousee ja laskee litteän Maan yllä.

      Vuodenajat heliosentrisessä mallissa selittyy pitkälti tällä linkittämälläni kuvalla, kun huomioidaan että oletettu maapallon akseli pysyy aina noin 23,4 astetta ratatasoon nähden, koko vuoden ympäri, silloin kun se kiertää Auringon ympäri. Vastaavasti geosentrisessä mallissa vuodenajat selittyvät sillä että Auringon kierron keskietäisyys muuttuu jatkuvasti. Sen kiertoliike tapahtuu aina Kauriin- ja Kravun kääntöpiirin välillä, ja niiden välissä on ekvaattori. Tänään (22.9.2017) Aurinko siirtyy ekvaattorin ylle, ja on siellä tänään zeniitissä. Siltä kiertoradalta se jatkaa yhä matkaa enemmän etelän suuntaan kunnes se on Kauriin kääntöpiirin yläpuolella 21:pvä joulukuuta. Sen jälkeen se alkaa taas lähestymään Suomea, ohittaen päiväntasajan, kunnes se on taas Kravun kääntöpiirillä 21:pvä kesäkuuta 2018. Silloin meillä on kesä koska Aurinko kiertää silloin niin paljon pohjoisessa kuin ikinä pystyy. Suomen kesä ja talvi siis selittyy sillä, kuinka jyrkässä kulmassa Auringon säteet osuvat keskimäärin pidemmällä aikavälillä maan kamaraan. Mitä jyrkemmässä kulmassa se valo tulee, sitä lämpöisempää meillä on. Ja silloin on myös valoisa aika pidempi kuin talvella.
      Utsjoella Aurinko ei laske kesällä laisinkaan noin kahteen kuukauteen, koska Auringon kierros on niin lähellä sitä että valon kantama riittää koko vuorokauden ympäri. Sen noin kahden kuukauden jälkeen, Aurinko on kierroksissaan etääntynyt niin paljon Utsjoesta, että siellä alkaa taas olla pimeyttä kun Aurinko jälleen laskee perspektiivissä pakopisteen toiselle puolelle.

      • Fotonit eivät voi hidastua jos ne kulkevat homogeenisessä materiassa, refraktoitua ja absorboitua ne kyllä voivat. Mutta pelkästään se että sanot että fotonit hidastuvat riittää minulle todisteeksi ettet tiedä mistä puhut, et sitten ollenkaan.

  5. Seurasin Tesla raketin laukaisua ”aurinkoa kiertävälle” radalle Is tv:stä. Kummasti kaikki mahdollisuudet kommentointiin hävisivät, kun ihmisiltä alkoi tulla kyseenalaistavia kommentteja koskien ihmisen kuussakäyntiä ja jälleen kerran kokonaisen maapallon kuvaamisen totaalista puuttumista tälläkin kertaa. Kyllä nykytekniikalla pitää pystyä kuvaamaan maata kohti ylhäältäpäin. Tämä osaltaan vahvistaa epäilyjäni siitä, että media ym. valtaapitävät tahot pitävät ihmisiä tietoisesti pimennossa asiain todellisen laidan suhteen.

    • Kysymys on jokseenkin harhaanjohtava, koska geosentrisessä mallissa Aurinko ei mene lainkaan Maan tason alapuolelle, vaan Aurinko pysyy lähes aina (tai aina?) samalla korkeudella, ja aina horisontin yläpuolella. Meridiaanin jälkeen Aurinko laskee näennäisesti alaspäin, vaikka se olisi samalla korkeudella tason yläpuolella. Tämä johtuu perspektiivin lainalaisuuksista. Kaikki jotka ovat tietokonegraafikkoja tai -pelintekijöitä ammatiltaan, heidän pitäisi tietää tämän, silloin kun suunnittelevat tasoja. Muuten tulee suttaa ja sekundaa, eikä lopputulos ole lainkaan totuudenmukainen, sellainen kuin millaisena me näemme sen luonnossa. He ymmärtävät paremmin mitä tässä selitän. Mitä pidempi vaakatasoinen etäisyys on katsojasta Aurinkoon, sitä matalammalta Auringon valo tulee. Kun Auringon vaakatasoinen etäisyys on riittävän kaukana katsojasta, se häviää pakopisteen toiselle puolelle. Ei Maan alle, vaan näköesteiden taakse, kuten korkeat vuoristot. Näin on laita myös Kuun kanssa. Ja auringonvalon osalta on myös niin, että silloin kun Aurinko on matalassa kulmassa (sen nousujen tai laskujen aikana), sen tuottama valo kulkee kosteassa ilmakehässä tuhansia kilometrejä, jolloin sen valo absorboituu matkan aikana. Aurinko voi olla kokonaan näkyvissä, ja silti voit nähdä sen että kun käännät katseen poispäin Auringosta  180 astetta, niin siellä toisessa päässä on vielä hämärää ja melkein jopa pimeätä absorboitumisen takia, vaikka valon nopeuden kerrotaan olevan noin 300000 km sekunnissa.

      Kuunpimennyksen aikana se ei ole ”maapallon varjo” mikä näkyy Kuun pinnalla, vaan jotain muuta. Syy miksi varjon reuna näyttää kaarevalta Kuun pinnalla, johtuu siitä että tarkkailija katsoo tilannetta maanpinnalta, samalla kun Kuu ja Aurinko ovat paljon korkeammalla, kuitenkin vain muutamia tuhansia kilometrejä maanpinnan yläpuolella, ja samanaikaisesti ne ovat kooltaan paljon pienempiä kuin mitä meille on kerrottu. Mikäli katsoja olisi samalla korkeudella kuin Kuu ja Aurinko (mikä on mahdottomuus), ja katselisi sieltä käsin varjoa, niin varjon reuna ei olisi enää kaareva, vaan suora, hänen perspektiivistään katsottuna. Liikuttamalla tuon linkin takana olevaa Kuuta hiirellä, voit saada siihen joko kaarevan taikka suoran varjon reunan. Se on tarkkailijan korkeus ja kulma suhteessa Kuuhun ja Aurinkoon, joka vaikuttaa siihen millaisena näet varjon Kuun pinnalla, eikä suinkaan mikään maapallon varjo.

  6. Julkaiset vain siis ne kommentit jotka sopivat omaan maailmankuvaasi?
    Tekemällä sen, teet itsestäsi pellen.

    Joku yö saatat nähdä painajaista, että millä selität seuraajillesi Elon Muskin avaruuteen lähettämästä Tesla-autosta otetut videot, joista sokea pässikin näkee että maapallo on nimenomaan pyöreä.  Ei litteä!

    No Respect tuollaisille, onneksi olette huru-ukkoina marginaalissa =)

    • Joku yö saatat nähdä painajaista, että millä selität seuraajillesi Elon Muskin avaruuteen lähettämästä Tesla-autosta otetut videot, joista sokea pässikin näkee että maapallo on nimenomaan pyöreä.

      Totta tosiaan. Hyvä havainto sinulta! Lainaan Elon Muskin sanoja:

      You can tell it’s real because it looks so fake.

      Eli, ”Voit tietää että se on aitoa koska se näyttää niin feikiltä.”

      https://www.youtube.com/watch?v=qZWTOQ3jlL0

    • Olipa hyvä kysymys. Se on minulle jopa vaikea, ja siksi kysymys on mielestäni erityisen hyvä. Matemaatikot osaisivat varmaan vastata tuohon paremmin kuin minä. Mutta yritän nyt kumminkin vastata jotakin.

      Reittikoneet lentävät parhaimmillaankin vain noin 10-12 km:n korkeudella. Se on liian vähän, jotta voisimme saavuttaa sellaisen korkeuden että aurinko aina näkyisi, vaikkapa Suomen talvessa. Vaikka Maa olisi littana niin katselukulma aurinkoon mataloituisi joka tapauksessa (ja siten myös valon tulokulma) aina kun tarkkailijan ja auringon välinen etäisyys lisääntyy.

      Jos kysyisit tietyiltä pallouskovaisilta kuinka korkealle lentokoneella pitää mennä, jotta aurinko aina näkyisi, vastaus voisi olla, ettei sellaista korkeutta ole olemassakaan, koska aurinko valaisee vain puolet maapallosta kerrallaan, koska aurinko on välillä pallon takana (riippuen toki myös vuodenajasta ja katselijan sijainnista siellä korkeudessa). Jos esität saman kysymyksen flättäreille (kuten minulle teit), niin vastaus voisi olla, että sen jatkuva näkeminen ei ole mahdollista jos vuodenaika on väärä, koska mikään härveli ei ole koskaan ollut muutamia kymmeniä kilometrejä korkeammalla maaperästä, ja kun ilmakehäkin loppuu viimeistään noin 100 kilometrin korkeudella, jolloin siipien alla ei olisi pian riittävän voimakas ilmavirtaus joka jaksaisi kannatella lentokonetta tarvittavalla korkeudella. Kaasupalloilla pääsisi korkeammalle, mutta niiden ongelma taas on vedyn tai heliumin liiallinen laajeneminen pakkasasteiden mukana, joka aiheuttaisi pallon hajoamisen viimeistään noin 40 km:n korkeudella.

      Pohjoisen napapiirin alueella ja sen maaperästä voi nähdä kesällä auringon vuorokauden ympäri, jopa useita viikkoja peräkkäin, ilman että oltaisiin korkealla lentokoneen kyydissä. Esimerkisi Suomen Utsjoella oli viime kesänä (2018) yöttömiä öitä peräti 71, jos en nyt ihan väärin laskenut. Mitä korkeammalla leveyspiirillä ollaan kesällä (eli mitä lähempänä radan keskiötä, taikka maantieteellistä pohjoisnapaa), sitä pitempään se yöttömien öiden kausi kestää. Se on mahdollista, koska auringon kiertoliike arktisen alueen ympäri on kesällä niin lähellä katsojaa, että katselukulmat aurinkoon eivät mataloidu riittävästi jotta auringon pakopiste tulisi vastaan. Katselukulmat aurinkoon muuttuu riittävän matalaksi vasta sitten kun sen kierto on siirtynyt pois kravun kääntöpiiristä riittävän kauas (eli lähemmäksi kauriin kääntöpiiriä).

    • Naura pois. Se voi helpottaa. Kertovat että nauru jopa pidentää ikää. Likimain kaikki nykyiset flättärit olivat aikoinaan samaa mieltä kanssasi, eli siitä että väittämä on täysin naurettava. Mutta se oli naurettavaa vain niin kauan kun olimme riittävän tietämättömiä asioista.

      Muistan itsekin kun muutama vuosi luin ensimmäistä kertaa uutisissa eräästä miehestä joka väitti että Maa on litteä. Minua ei asia kiinnostanut pätkääkään. Minua jopa suututti asia, ja pidin sitä täydellisenä idiotismina. Usko pois. Taisin jopa sanoa vaimolleni, että ”kaikenlaisia hulluja maailmasta löytyy” (vaikka uskovaiset eivät periaateessa niin saisi sanoa toisista ihmisistä). Kun törmäsin litteään Maahan uudelleen jonkun ajan kuluttua, niin päätin tutkia asiaa tarkemmin. Hyvin skeptisenä tietenkin. Omat tutkimustyöt ja havainnot muutti suhtautumistani asiaan niin paljon, että tulin melko pian litteän Maan puolestapuhujaksi.

      En tiedä miksi kirjoitit että ”maapallo litteä”, kun en muistaakseni ole koskaan edes väittänyt että maapallo on litteä. Ehkä joskus vahingossa. Eipä maapallo tietenkään ole litteä, mutta Maa voi olla litteä. Ja molemmat voivat olla pyöreitä. Jopa maanpiiri ylhäältä päin katsottuna. Joten, jos haluat sanoa että Maa on pyöreä, niin nyökkään kunnioitettavasti ja sanon pyöreyteen aamenen.

  7. Maapallon pyöreys on 100% todistettu fakta, jota kaikki havainnot aukottomasti tukevat. Litteä maa on yksinkertaisesti fysikaalisesti täysin mahdoton. Yksikään litteän maan puolesta esitetty ”todiste” ei ole osoittautunut kestäväksi, ja valitettavasti suurin osa puhuukin vain esittäjänsä puutteelisen fysiikan tietämyksen puolesta.

    Moni litteään maahan uskova kuitenkin vaikuttaa ahkeralta ja aikaansaavalta ihmiseltä, tämänkaltaisten sivustojen olemassaolokin puhuu sen puolesta. Mitä kaikkea hienoa ja hedelmällistä he voisivatkaan saavuttaa, kun käyttäisivät saman tarmon oikeisiin asioihin.

    Olen kuitenkin utelias kuulemaan, että mikä on litteän maan puolestapuhujien mukaan se motiivi, joka tämän ”salaliiton” takana piilee? Jos kyseessä olisi salaliitto, mikä taho siitä hyötyisi, ja miten?

    • Maapallon pyöreys on 100% todistettu fakta

      Tottakai ”maapallo on pyöreä”. Siihen uskon minäkin. Viimeeksi kun minulla oli karttapallo kädessä, niin kyllä se aika pyöreältä näytti. Mutta onko Maa pallon muotoinen? Se onkin jo toinen asia.

      Kerro mitkä ovat faktat Maan pyöreydestä niin pyrin kumoamaan ne, ellei ne ole jo kumottu. Älä anna kerrallaan 100 faktaa, koska minulla ei yksinkertaisesti riitä aikaa vastaamaan kaikkeen. Viisi tai enintään 10 faktaa kerrallaan. Se on mielestäni kohtuullisuuden rajoissa yhdellä kertaa, ja silloinkin sinun on annettava minulle aikaa vastata edes muutaman päivän. Siten kun/jos ne on kumottu, voit halutessasi ladella pöytään 5-10 uutta todistusta. En tiedä vielä osaanko kaikkea kumota, ja todista vääräksi. Ehkä en. Mutta olen ainakin kova yrittämään ja tekemään työtä sen eteen mahdollisuuksieni mukaan. Ja jos pystyn kumoamaan, niin teen sen mahdollisimman rehellisesti. Todennäköisesti suurin osa ”faktoistasi” on jo kumottu täällä ja foorumissa, taikka muuten vain maailmanlaajuisesti muiden flättäreiden työn tuloksena. Mutta ehkä et vain ole huomannut sitä vielä? Asia vaatii tukimista. Jos lähdet todistamaan meille että olet oikeassa Maan muodosta, älä heitä tänne mitään videolinkkejä muiden tuotoksiin tai todisteisiin ilman että itse kommentoit niitä vähintään muutamalla lauseella. Jos et pysty kommentoimaan niitä ja kertomaan millä lailla linkkien tai videoiden sisältö todistaa Maan palloksi, ne poistetaan. Tällä tavoin ”todistajat” joutuvat myös olemaan aktiivisia ja joutuvat näkemään vaivaa. Jos eivät suostu näkemään vaivaa asiassa, niin en hyväksy helppoa oikotietä debunkkaamiseen… eli edes muutama lause sisällöstä ja omasta tulkinnastasi, niin kaikki on ok.

      Miten olet itse todistanut että Maa on pyöreä? Miltä korkeudelta näit kaarevuuden? Oletko aina nähnyt meriveden horisontin ainoastaan sen verran kaukana kuin tieteelliset maapallon kaarevuuslaskurit sallivat, vai onko horisontti kenties joskus ollut sinun tarkkailemana jopa sallittua kauempana? Onko sinulla yhtään omaa tai lainattua aitoa valokuvaa maapallosta, joka on otettu yläilmakehästä tai avaruudesta? Jos ei, niin saat lainata Nasan tai muun avaruusjärjestön kuvamateriaalia. Nasan maapallokuvat pitäisi olla tekijänoikeuksista vapautettua materiaalia. Voit samalla kertoa miten se kuva on todistettu aidoksi valokuvaksi. Peräänkuulutan nyt nimenomaan valokuvaa, eikä mitään tietokonemanipuloitua kuvaa tai komposiittikuvaa.

      Olen kuitenkin utelias kuulemaan, että mikä on litteän maan puolestapuhujien mukaan se motiivi, joka tämän ”salaliiton” takana piilee?

      Olemme pohtineet sitä lyhyesti TÄÄLLÄ. Lyhyesti sen voi tiivistää sanoihin ”raha”, ”valta” ja ”Jumalan piilottaminen”.

      Toivottavasti myös Polariksella löytyisi aikaa ja intoa kumoamaan mahdollisia ”faktatodisteita” siitä että Maa on pallon muotoinen, minkä on välillä tehnytkin. Hän on sentään aika sanavalmis ja terävä-älyinen kaveri.

      Litteä maa on yksinkertaisesti fysikaalisesti täysin mahdoton.

      Kerro lisää. Miksi litteä Maa on fysikaalisesti mahdoton?

  8. Ensinnäkin vilpitön kiitos vaivannäöstäsi. Haluan myös painottaa, että tarkoitukseni ei missään nimessä ole loukata tai väheksyä.

    Hyvä on, itse asiaan. Kuten saatoit arvatakkin, minulla ei ole omia, itse otettuja valokuvia avaruudesta. Käytännössä jokaisen nykyaikaisen valokuvan aitous on mahdollista kiistää vetoamalla photoshoppaukseen. Mikäli valokuvien todistusarvo kuitenkin tunnustetaan, kehoittaisin perehtymään nimenomaan ensimmäisten avaruuslentojen jälkeen julkaistuihin valokuviin. Digitaalinen kuvankäsittely on ottanut ensiaskeleensa vasta 80 -luvulla, joten mikäli 60 -luvulla julkaistut valokuvat olisivat olleet väärennettyjä, niiden olisi täytynyt olla käsityönä retusoituja. On hankala uskoa, ettei tämä olisi jälkikäteen tullut ilmi.

    Totesin litteän maan olevan fysikaalisesti mahdoton. Tämä johtuu gravitaatiosta. On totta, että painovoimaan liittyy eniten vielä avoimia kysymyksiä kaikista neljästä tunnetusta perusvuorovaikutuksesta, mutta sen perusperiaate (massalliset kappaleet vetävät toisiaan puoleensa) on kokeellisesti osoitettu oikeaksi. Tämän johdosta niin valtavan kiekkomaisen esineen kuin mitä litteän maan olisi oltava ei yksinkertaista ole mahdollista pysyä kasassa.

    Et voi olettaa, että kaiken tiedon perustana on vain omakohtaisesti hankittu kokemus. Edeltävien sukupolvien hankkiman tiedon siirtäminen seuraaville sukupolville on se merkittävä seikka, mikä erottaa sinut ja minut leppäkertuista. (Toki tiedon käsittelemiseen soveltuvan elimen fysikaaliset ominaisuudetkin näyttelevät merkittävää osaa..) Aristoteleellä ei olisi ollut mahdollisuuksia luoda pohjaa nykyisen biologian synnylle ilman aikaisempia kirjoittajia. Newtonin mekaniikan lait olisivat jääneet kirjoittamatta.

    Jos maa olisi litteä, miten selittyisi vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelu? Miten selittyisi se tosiseikka, että laivat nousevat horisontista? Miten selittyisi se asia, että aurinko ei ole nähtävissä yöaikaan? Entä se, että sama esine tarkkuusvaa’alla mitattuna olisi aavistuksen kevyempi lentokoneessa 10 kilometrin korkeudella, kuin maan pinnalla? Mikä saa kappaleet tippumaan maan pinnalle, jos mitään ei ole kannattelemassa?

    Jos sinä yrität saada muita tarkastelemaan käsitystään uudelleen, olethan myös itse siihen valmis.

    • ”Haluan myös painottaa, että tarkoitukseni ei missään nimessä ole loukata tai väheksyä.”

      Vaikka kirjoititkin että tarkoituksesi ei ole missään nimessä loukata tai väheksyä, niin onhan tuo aikaisemmin kirjoittamasi teksti jo itsessään melko loukkaava ja väheksyvä tyyliltään. Eli juuri tämä osuus:

      ”Yksikään litteän maan puolesta esitetty ”todiste” ei ole osoittautunut kestäväksi, ja valitettavasti suurin osa puhuukin vain esittäjänsä puutteelisen fysiikan tietämyksen puolesta.”

      Eli jos tuo ei ole väheksyvää tai loukkaavaa tekstiä, niin mikä sitten on? Mistä sinä tiedät että suurin osa flättäreistä puhuu puutteellisella fysiikan tietämyksellä? Voiko pallouskovaisilla olla myös puutteellista tietämystä? Onko sinulla itselläsi parempi fysiikan tietämys kuin suuremmalla osalla flättäreistä?

      Mihin vedät rajan riittävän ja riittämättömän fysiikan tietämykselle? Itse en uskaltaisi vetää sellaista rajaa, koska se on kuin veteen piirretty viiva.

      Kuka ihminen tietää fysiikasta kaiken? Ei sellaisia yli-ihmisiä ole olemassakaan. Ei sittenkään, vaikka olisi mikä tahansa akateeminen tai astrologiaan liittyvä koulutus takanaan. Jopa astrofyysikko Neil deGrasse Tyson on nolannut (näyttelijänä) itsensä useamman kerran, kun on esimerkisi lähtenyt puhumaan/kirjoittamaan ”litteän Maan kiekon varjosta” Kuun pinnalla, tai ”gravitaatiosta”. Hänkin on lausunnoissaan osoittanut epäjohdonmukaisuutta, ja se on helppo todistaa jos tahtoo niin pitkälle mennä.

      ”Et voi olettaa, että kaiken tiedon perustana on vain omakohtaisesti hankittu kokemus.”

      En sellaista olettanut, enkä sellaista vaadi. Ja jos sittenkin vaatisin, niin ei kannata välittää. En ole mikään pomo sinulle. Minähän kysyin vain miten olet itse todistanut että Maa on pallon muotoinen. Kysymykseni ei tietenkään tarkoita että sinun on pakko pystyä todistamaan asian. Mutta hyvä tietenkin olisi. Jos et itse tee omia empiirisiä tukimuksia, niin sehän tarkoittaa että lausuntosi ”Maapallon pyöreys on 100% todistettua faktaa”, ei perustuu siihen mitä olet itse tutkinut, vaan siihen mitä muut ihmiset ovat sinulle kertoneet. Uskomuksesi perustuu siis luottamukseen muihin ihmisiin.

      Pyrin itse tekemään omia tutkimuksia ja löytämään olemassa olevissa ”faktoissa” niitä kohtia jotka ovat ristiriitaisia. Ristiriitoja onkin sitten aika paljon heliosentrismissa ja tieteellisissä julkaisuissa, ja miksei, jonkin verran myös geosentrismissa. Mutta geosentrismissa se suurimmalta osalta johtuu siitä että litteä Maa on niin uusi juttu flättäreille. Tutkimustietoa ei aina ole ollut olemassa riittävästi.

      Nykytähtitieteessä kaikestaa selvimmät virheet löytyy numeroista. Esimerkiksi monien taivaankappaleiden koot ja etäisyydet ovat jatkuvasti muuttuneet vuosien varrella. Jokainen kerta kun numerot on julkaistu, kyse on aina ollut ”faktasta”. Se että numerot ovat muuttuneet vuosien varrella on todiste siitä, että kyse ei aikaisemmin ollutkaan faktasta, vaan olettamuksista ja jopa valheista. Fakta on sen sijaan tosiasia. Fakta ei muutu edes ajan kanssa. Mutta jos laitan ”faktan” lainausmerkkeihin, niin se voi muuttua.

      Jos menet tänään tutkimaan Google Mapsista mikä on maapallon ympärysmitta päiväntasaajalla, niin se on pyöristettynä lähimpään kilometriin kutakuinkin 40030 km. Sekö on fakta? Vielä pari vuotta sitten se oli useita kilometriä pitempi matka. Ja yhä vieläkin löytyy sivustoja jossa sen kerrotaan olevan 40075 km. Joka ikinen kerta kun tieteen numeroita on annettu, niin maallikon silmin kyse on aina ollut faktasta, kunnes toisin on todistettu. Julkisessa kosmologiassa on enemmän epävarmoja numeroita kuin varmoja. Siitä ei pääse mihinkään. Maapallon koon muuttuminen on vain jäävuoren huippu.

      Jos nyt lähtisin kertomaan kaikki nykykosmologiaan liittyvät epäkohdat, niin en tietenkään saisi tätä vastausviestiäni koskaan valmiiksi. Joten yritän priorisoida ja teen vasta myöhemmin lisää paljastuksia. Yritän olla harvasanainen minkä olet jo varmaan huomannut?

      ”Mitä kaikkea hienoa ja hedelmällistä he voisivatkaan saavuttaa, kun käyttäisivät saman tarmon oikeisiin asioihin.”

      Mitä ”hienoa ja hedelmällistä” olet itse saavuttanut, kun olet käyttänyt tarmoasi oikeisiin asioihin? Mitkä asiat ovat mielestäsi oikeita asioita? Eikö se mielestäsi liity oikeisiin asioihin kun kerrotaan mikä on totuus ”faktoista” jotka eivät olleetkaan faktoja?

      Koska peräänkuulutin aitoja valokuvia maapallosta, sellaisia jotka eivät ole tietokonemanipulaatioita, sinä tietenkin vastasit näin:

      ”Käytännössä jokaisen nykyaikaisen valokuvan aitous on mahdollista kiistää vetoamalla photoshoppaukseen.”

      Se on osuvasti sanottu. Nasan Robert Simmon sanoi aikoinaan, ”Se on photoshopattu, mutta sen täytyy olla”.

      Tässä on esimerkki siitä mitä Nasan porukka harrastaa kun näyttävät sinulle maapalloasi. Siinä on pilviä kopioitu maapallon ylle:
      https://youtu.be/LV93hlbZjSU?t=63

      Olen itsekin löytänyt noita kloonattuja ”pilviä” monissa eri julkaisuissa, eikä niissä ole mitään järkeä. Niitä ei ole ainoastaan ollut Google Mapsissa, vaan myös videoissa, eli liikkuvassa kuvassa, jossa esitetään maapalloa kuvattuna avaruudesta käsin. Jopa elokuvassa ”The last Man on the Moon” on useissa kohdissa kloonattuja kohtia. Myös ”Kuun maaperässä” on kloonikohtia usean kiven kivimuodostelmissa, siitäkin huolimatta että Apollo 17:n oletettu matka oli jo vuonna 1972.

      ”Totesin litteän maan olevan fysikaalisesti mahdoton. Tämä johtuu gravitaatiosta.”

      Me flättärit selitetään sen saman asian aineen tiheydellä ja nosteella (engl. ”buoyancy”). Sen selittämiseen ei tarvita sitä, että pudotetaan mikrofonin lattialle, kuten astrofyysikko Neil teki kun hän antoi halveksuntansa flättäreille. Jos heität kiven meren yllä, niin kyllä se merenpohjaan menee, koska sen tiheys on tiheämpi kuin veden. Jos päästät heliumilla täytetyn pallon menemään ulkosalla niin kyllä se nousee ylöspäin koska se on tiheydeltään kevyempää kuin ilma. Ei sellaisten asioiden todistamiseen tarvita mitään mikrofoneja eikä edes sanaa ”gravitaatio”. Samainen Neil joka pudotti mikrofonin lattialle ei osannut haastattelussa kertoa kyselijälle miten se gravitaatio toimii tai mikä sen saa aikaiseksi. Joten jos hän ei maailmankuuluna astrofyysikkona osaa sitä selittää, niin miten sinä sitten osaat sen selittää? Miksi ylipäätänsä pitäisi edes yrittää selittää sitä kun tiheys ja noste selittää saman asian selvemmin ja paremmin.

      Gravitaatio on ongelmallinen pallouskoville. Se on niin väkeävä voima että se pitää Austraaliassa tuhansia miljardeja tonneja painavaa vesimassaa maapallon tiukassa syleilyssä, siellä missä ”kuljetaan pää alaspäin”. Samanaikaisesti perhoset lentävät siellä meriveden yllä ilman minkäänlaisia ongelmia. Perhoset jaksavat lentää haluamallaan korkeudellaan meriveden yllä, riippumatta gravitaatiosta, samanaikaisesti kun Kuun oma gravitaatio jaksaa nostaa meriveden lähemmäksi itseään. Ei kuitenkaan jaksa vetää itseään lähemmäksi gramman painoista perhosta. Aurinkokeskisessä maailmankatsomuksessa maapalloa huomattavasti pienempi oleva Kuu jaksaa olla tiukasti kiinni maapallon syleilyssä, vaikka samanaikaisesti aurinko oletuksissa tilavuudeltaan 1,3 miljoonaa kertaa suurempi kuin maapallo, ei jaksa vetää Kuuta lähemmäksi kun vain sen verran että saadaan sadun uskottavammaksi.

      ”Tämän johdosta niin valtavan kiekkomaisen esineen kuin mitä litteän maan olisi oltava ei yksinkertaista ole mahdollista pysyä kasassa.”

      Tietääkseni ani harva flättäri edes usko litteän Maan pohjaa tasaiseksi, tai siihen että Maa on kiekon muotoinen. Minä en siihen usko, eikä todennäköisesti Polarizkaan siihen usko? Ihmiset ovat päässeet syvimmillään vain noin 12 km:n syvyyteen, ja maaperää litteän pinnan alapuolella saattaa olla peräti tuhansia kilometrejä syvä. Meillä ei ole mitään syytä uskoa että Maan sivuprofiili on kiekon muotoinen, koska siitä ei ole tietoa saatikka todisteita. Sen sijaan litteästä Maasta on kerätty paljon tietoa ja todisteita. Jopa Nasa käyttää valtaosassa laskelmissaan oletuksena litteätä Maata, minkä voi havaita kun lähtee tutkimaan heidän julkisia arkistojaan. Myös ammattilentäjät tietävät että heidän oppikirjoissaan on oletuksena että Maa on litteä, kuten myös lentämisen simulaatioissa.

      Uskot tietäväsi että gravitaatio tekee mahdottomaksi että Maa on litteä, koska uskot että litteä Maa on kiekon muotoinen. Mistä olet sellaista oppia saanut? Astrofyysikot eivät osaa selittää miten gravitaatio vaikuttaa, niin miten sinä osaisit? Jos et osaa selittää sitä, niin miten tiedät että gravitaatio on todiste litteätä Maata vastaan? Osaatko selittää sen yhtään paremmin kuin sanomalla että litteän Maan kiekko ei pysyisi kasassa?

      ”Jos maa olisi litteä, miten selittyisi vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelu?”

      Huomasin että Polariz ehti jo vastata kysymykseen, ja teki sen mielestäni ihan hyvin, koska lyhyt ja ytimekäs vastaus on aina parempi kuin pitkä ja uuvuttava. Joten en tällä kertaa tee siihen mitään lisäyksiä. Huomasin kuitenkin kysymyksestäsi saman minkä myös Polariz teki, eli sen että et ole kovin hyvin perehtynyt litteän Maan selityksiin, eikä siihen miten siinä vuorokaudet ja vuodenajat selittyvät. Eipä ihme että sinun on silloin helpompaa uskoa että Maa on pallon muotoinen, kun et ole edes toiseen vaihtoehtoon tutustunut. Litteän Maan vuorokausista ja vuodenajoista on kyllä kerrottu moneen kertaan tietopisteen sivustolla ja foorumissa, ja vielä useammin Youtuubissa.

      ”Miten selittyisi se tosiseikka, että laivat nousevat horisontista?”

      Se että välillä laivat näyttää häviävän horisontin taakse, tai että ne välillä uivat ikään kuin ”liian syvällä”, se on optinen harha joka liittyy refraktioon, ilmakehään ja sääolosuhteisiin, mutta myös perspektiiviin.

      Perspektiivin lainalaisuuksia on tieteessä huonosti huomioitu (mikä on heille eduksi jos eivät halua edes vahingossa todistaa että Maa on litteä). Mutta samanaikaisesti Google Maps ja -Earth on huomioinut sen jossain määrin oikein, siten että kun nostat ”silmän korkeutta” (altitudia) noissa ohjelmissa, niin kohteen koko on pienentynyt puolella aina kun etäisyys on tuplaantunut kohteeseen. Vastaavasti, aina kun siirryt puolet lähemmäksi kohdetta, niin koko kasvaa puolella. Google Maps ja -Earth eivät kuitenkaan ota huomioon mitä ilmakehä ja sääolosuhteet tekevät näkyvälle koolle, eli mm. suurentaa kohdetta loitontumisessa. Se on ymmärrettävää, koska refraktion voimakkuus ei ole koskaan vakio. Tässä tapauksessa kohde on vaikkapa ylhäältä päin katsottuna järvi, rakennus, lentokentän kiitotie, jne. Oikeassa elämässä kohteet voivat olla periaatteessa mitä vain, vaikkapa aurinko.

      Kun se aurinko on korkeassa kulmassa, ja katselet sitä riittävän vahvalla harmaasuotimella, taikka usealla heikommalla, niin se näyttää aina tarkasti pyöreältä koko laajuudeltaan ja sävyltään se on silloin aina valkoinen. Mutta jos se yhä etenee poispäin sinusta niin kulma tietenkin mataloituu, jopa litteän Maan mallissa, vaikka se olisi koko ajan samalla korkeudella maaperästä. Siinä vaiheessa kun sen sävy on alkanut muuttua valeanpunaiseksi tai punaiseksi, se on ollut merkki siitä että kulma on mataloitunut ja fotonit ovat kulkeneet yhä pidemmän matkan ilmakehässä, josta syystä ilmakehän kosteuden vaikutus ei ole ainoastaan muuttanut sen sävyä valkoisesta punertavaksi, vaan sen näennäinen koko on myös alkanut pienentymään. Mutta näkyvää kokoeroa on tullut pääasiallisesti vain pystyhalkaisijaan, ainakin täällä Pohjolassa. Maissa jossa Aurinko menee suoraan pään yläpuolelta, siellä saattaa tilanne olla toinen. Matalasta kulmasta johtuen auringon pyöreys on myös alkanut muuttumaan yhä enemmän ovaalin muotoiseksi koska sen vaakatasoinen halkaisija suurenee enemmän kuin pystyhalkaisija. Sama ilmiö on nähtävissä aina silloin tällöin kesällä jos katselee laivoja, silloinkin kun laiva näyttää välillä uivan ihan normaalilla syvyydessä. Eli toisin sanoen, niiden pituus saattaa muuttua tolkuttoman pitkäksi suhteessa korkeuteen. Sellaisissa tapauksissa laiva ei ole saanut lisää pituutta, vaan kyse on siitä, että edetessään ja pienentyessään niille on tapahtunut myös suurenemista joka on pääasiallisesti vaikuttanut vaakatason kokoon, eikä yhtä paljon pystytasoon. Minulla on muutamia sellaisia valokuvia omasta takaa.

      Tiedän että jotkut vänkääjät väittävät, että esimerkiksi aurinko ei pienene lainkaan, ja että pystytason halkaisija on ainoastaan pienentynyt. Mutta se on epäloogista ja epätieteellistä. Kukaan ammattilainen – sanotaan nyt vaikkapa meteorologit joilla on pitkä uraputki takana – he eivät usko että auringon pystyhalkaisija pienenee refraktion vaikutuksesta. He tietävät että ilmakehän vaikutus suurentaa, eikä suinkaan pienennä kohdetta. Ainut tekijä mikä voi pienentää auringon näennäistä kokoa on kasvanut etäisyys. Refraktio ei pienennä. Ei ole mitään järkeä sanoa, että refraktio yhtä aikaa sekä suurentaa että pienentää.

      Mitä kauempana laiva on sinusta, sitä enemmän on silmiesi ja laivan välissä vesimolekyylejä ilmassa. Ilmakehän kosteus toimii pitkillä matkoilla suurennuslasin tavoin, tarkoittaen sitä että se suurentaa kohdetta siellä kauempana missä se on. Nuo suurennukset ovat aina tapauskohtaisia ja vesihöyryn määrä ei ole joka paikassa sama, siksi samat säännöt eivät aina päde. Yleensä refraktio on voimakkain lähellä vesirajaa, mutta toisinaan voi myös olla niin, että sen vaikutus on eri korkeuksilla erilainen.

      Meillä on tärkeä syy olla uskomatta että kaukana olevat laivat ovat hävinneet horisontin alapuolelle, ja syy on tietenkin litteä Maa. Tärkeämpi syy on kuitenkin osoittaa tietellisillä kokeilla että TV-torni, majakka, saari tai laiva on välillä pois kokonaan näkyvistä, ja toisinaan ovat kokonaan näkyvissä. Ja niin on ollutkin, erilaiset näkymät, siitäkin huolimatta että silmän/linssin korkeus ja etäisyys ovat olleet samat kuin aikasempina kertoina. Sen olen osoittanut monet kerrat omien tutkimuksieni kautta. Siksi ei voidan myöskään sanoa että horisontti pitäisi olla sillä ja sillä etäisyydellä, kuten tiede kertoo maapallon kaarevuuslaskelmissa, koska se ei pidä paikkansa, siitä syystä että näkymä muuttuu aina sääolosuhteiden ja ilmakehän kulloisesta koostumuksesta, eikä suinkaan minkään kaarevuuden takia.

      Näkyvyyteen vaikuttaa etäisyyden lisäksi ainakin seuraavat asiat: Ilmankosteus, kastepiste, tuulien voimakkuus, ilman ja veden lämpötilaerot, valon voimnakkuus, sekä valon tulosuunta suhteessa tarkailtavaan kohteeseen. Muitakin syitä varmaan löytyy, mutta ainakin nuo. Luetteloon en ota lainkaan veden kaarevuutta, koska vesi hakeutuu aina normaaliin tasoonsa jos tuulet ja virtaukset eivät vaikuta siihen liikaa.

      Se on elämän realiteettia että toisinaan kun refraktiota on vähemmän, niin silloin nähdään samalta etäisyydeltä ja samalta korkeudelta kokonaan sellaisia kohteita, jotka aikaisemmin luultiin olevan horisontin alapuolella, joko osittain tai kokonaan. Mielestäni on myös niin hullunkurista että ihmiset joilla on vain vähän kokemusta tai ei lainkaan kokemusta asiasta, eivät tahdo uskoa mitä valokuvissa näkyy, että hyvissä olosuhteissa kaikki näkyy mitä ei aikaisemmin näkynyt, ja että meri näkyy jopa kymmeniä kilometrejä ehyenä ”mattona” sen kohdeen edellä joka aikaisemmin oli oletetun kaarevuuden takana piilossa. Jos refraktio oikeasti olisi nostanut aikaisemmin piilossa olleen kohten kokonaan näkyviin, niin miksi he eivät ole huomaavinaan että myös merivesi näkyy koko matkan kohteen ja kameran välissä, ja että horisontti on jopa toisinaan sen kohteen takana joka on mystisesti noussut ylös kaarevuuden takaa? Tiede ei ole koskaan pystynyt todistamaan että refraktio nostaa jotain ylös näkyviin horisontin takaa. Silti he käyttävät sitä aina verukkeena, silloin kun flättärit onnistuvat kuvaamaan jotain mitä heidän ei pitäisi kaarevuuslaskureiden mukaan nähdä laisinkaan.

      Alapuolelle laitoin esimerkin vaihtuvista olosuhteista, ja jokaisessa noissa tilannehetkissä on sekä silmänkorkeus että etäisyys ollut aina sama. Silloin kun refraktiota on ollut vähemmän, majakka ja majakkasaari on tullut paremmin esille. Ne kuvat jossa majakka näyttää kapealta ja korkealta, niissä on suurennusta tapahtunut pääasiallisesti ylös- ja alaspäin. Niissä kuvissa missä se näyttää paksulta ja lyhyeltä on ne ajankohdat jolloin pääasiallinen suurennus on ollut vaakatasoinen. Ja juuri noista suurennuksista johtuen majakat, laivat saaret voivat välillä olla kokonaan taikka osittain piilossa, tai jopa kokonaan näkyvissä. Niissä kuvissa jossa on ollut vähemmän refraktiota on värit yleensä kirkkaammat. Majakan ja mökkien epämuodostuneisuudet johtuvat mm. tuulen mukana kuljettavat kosteusvirtaukset. Videoissa jossa on käytetty voimakasta suurennusta, niissä voi usein nähdä vaaktason virtaukset selvästi ja silloin majakat, laivat ja saaret puut aivan kuin elävät, ja muuttavat jatkuvasti muotoaan. Sen sijaan jos otat samoista tilanteista valokuvia eikä videoita niin kuvissa nähdään usein, että kohteiden ääriviivat eivät näytä siltä miltä niiden pitäisi näyttää jos kuvaamiset tapahtuisi lähietäisyydeltä. Harvemmin noita kyseisiä kosteusvirtauksia näkee paljain silmin jos ei käytä apuvälineitä. Niitä näkee usein poutaisella ja kirkkaalla säällä.

      Kun horisontti siirtyy lähemmäksi katsojaa, se on merkki siitä että refraktio lisääntyy. Jos horisontti siirtyy kauemmas, se on merkki siitä että näkökentän mikroskooppisen pienet vesipisarat joko vähentyvät ilmassa taikka niiden liikesuunta muuttuu, ja että refraktio on vähentynyt.

      Edelliseen kappaleeseen viitaten näytän tässä mitä tapahtuu horisontille kun olosuhteet muuttuvat paremmiksi. Se siirtyy kauemmaksi. Huippuhetkinä se horisontti voi 20 cm:n silmänkorkeudella olla jopa yli 20 km:n päähän sinusta, vaikka se tiedemiesten omien laskureiden mukaan pitäisi olla etäisyydessä 1,6 km.

      Syy miksi majakka näyttää tumpilta johtuu siitä, että aurinko on melko matalassa kulmassa ja suurennus on pääasiallisesti vaakatasoista ja äärimmäisen vähän pystytasoon vaikuttava tekijä. Samalla tavalla myös aurinkokin matalassa kulmassa muuttuu ovaaliksi koska sen vaakatason halkaisija silloin suurenee, ja pystytason halkaisija ei juuri lainkaan. Siitä syystä ”auringon pienenemisen debunkaajat aina mittaavat vain auringon vaakatason halkaisijan, mutta eivät pystytason halkaisijaa.

      ”Entä se, että sama esine tarkkuusvaa’alla mitattuna olisi aavistuksen kevyempi lentokoneessa 10 kilometrin korkeudella, kuin maan pinnalla?”

      Tuosta en tiennyt mitään. Enkä edes usko siihen. Mutta ehkä se saattaa sittenkin olla totta. Se ei mielestäni silti ole mikään todiste Maan muodosta, saatikka vetovoimaan. Mistä esineestä oli kyse? Oliko vaa’alla oleva esine köykäisempi kuin valtameret jotka – kuuleman mukaan – nousevat Kuun gravitaation voimasta ylöspäin? Oliko lentokone myös kevyempi, etenkin jos Kuu sattui olemaan juuri sen yläpuolella? Kiitämmekö Kuun vai maapallon vetovoimaa?

      ”Mikä saa kappaleet tippumaan maan pinnalle, jos mitään ei ole kannattelemassa?”

      Taisin jo kertoa vastauksen jossakin rivien välissä.

      ”Jos sinä yrität saada muita tarkastelemaan käsitystään uudelleen, olethan myös itse siihen valmis.”

      Juu, mutta käsitystäni muutan ainoastaan jos siihen löytyy painava syy, ja syy pitäisi olla todiste uskomustani vastaan.

      Jos olen onnistunut (tai onnistun) kumoamaan sinun antamasi todisteet Maan muodosta, niin olethan valmis itsekin myöntämään että käsityksesi Maan muodosta oli vääränlainen?

  9. Luin äsken linkkaamasi ketjun, jossa spekuloitte motiiveja salaliitolle.

    Olen itse agnostikko, mielestäni todisteita esimerkiksi Raamatun kaltaisten, monen pyhinä pitämien  kirjoitusten, kirjaimellisessa tulkinnassa ei ole mitään järkeä. En kuitenkaan kiistä varhaisen kristinuskon myönteistä vaikutusta nykyisiin moraalikäsityksiimme.

     

  10. ”Jos maa olisi litteä, miten selittyisi vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelu?”

     

    Et ilmeisesti ole kuullutkaan litteä Maa aiheesta? Onko yhtään ymmärrettävämpää jos aurinko ei ole siellä jossain 150 miljoonan kilometrin päässä, vaan onkin täällä paikallisesti valaiseva taivaan ilmiö, joka kiertää rinkiä Maan yllä kuten näyttääkin? Auringon valo ei jaksa valaista koko ilmakehää kerralla, eikä Aurinko pysy loputtoman kauan näköpiirissäkään, koska se leikkautuu ennenpitkää perpektiivin ja ilmakehän ominaisuuksien takia horisonttiin, joka taas on vain näkökyvyn raja jossa maa ja taivas jakautuu silmien tasolta näkökentän ylä- ja alapuolisiin osiin. Se ei siis ole mikään maapallon kaari, kuten usein luullaan. Monissa tietopisteen kuvissa voi nähdä kuinka meressä näkyvät kohteet olisi maapallossa vain harhakuvaa, jotka olisi noussut kaaren takaa kokonaan näkyviin. Niissä kuvissa kannataa kiinnittää huomiota horisonttiin joka pysyttelee kaukana kohteen takana, vaikka horisontti kuuluisi olla aina kangastuksen edessä jos se horisontti olisi pallon kaari.

     

    Vuodenajat on pallossa epäloogisia koska ne johtuu pallon kallistuskulmasta. Ilta-aurinko on kesällä lämmin, vaikka pallossa myös se ilta tulee kallistuksen takia. Tammikuinen keskipäivänaurinko on aika korkeassa kulmassa jos vertaa aivan horisontissa olevaa kesäkuista ilta-aurinkoa. Niiden lämpöero on kuitenkin valtava. Auringon etäisyyserot on paljon ymmärrettävämpi syy lämpöeroille. Kuvittele Maa tikkatauluksi jossa 5 on päiväntasaaja ja sen ympärillä olevat 4 ja 6 on kääntöpiirejä joiden välillä aurinko liikkuu kuten pallomalli opettaa.

  11. Hei,

    olen miettinyt miten ilmakehän otsoni ja sen aukot, auringon lisääntynyt uv säteily sopii tähän teoriaan?

    • Pahoittelut. En osaa vastata, koska en ole tutkinut ilmakehän otsonia eikä sen aukkoja. Ehkä tulevaisuuden projekteja, mutta olen niitä aukkoja kohtaan skeptinen. Ei sen enempää tällä kertaa.

    • Tiedä häntä, kun siellä ei ole koskaan tullut käytyä. Et varmaan sinäkään.

      Raamattuun uskovana miehenä voisin olettaa, että siellä on manala (lue ”man-ala” taikka ”maan-alla”) ja ”tulijärvi”. Kait siellä on tulijärvi, ehkä montakin, kun tulivuoret joskus yskäisee sitä tulta ja laavaa toisinaan myös meidän näkyviin. Se on myös monien edesmenneiden hautapaikka. Välillä Maa on nielaissut porukkaa sisälleen, jopa Raamatun kertomuksissa. Lisäksi siellä on valtavan suuria vesivarantoja ja jopa pitkiä jokia. Entäs iso metallinen jättikuula maapallon keskiössä, kuten uskotaan aurinkokeskisessä mallissa? En usko sellaiseen. Asia mene aika lailla spekuloimiseksi koska ihmiset eivät ole koskaan poranneet noin 12 km syvempään. Siten voidaan myös sanoa, että tieteen kertoma jättimäinen metallikuula keskiössä on vain tieteellinen teoria, eikä faktaa.

      Mitä itse uskot siellä olevan?

  12. Miksi ilma ei kuumene jos mennään korkeamalle, jos kerta aurinko on maan yllä? Miten selität kuunpimennykset ja sen, että taivaat pyörii vastakkaisiin suuntiin toisiinsa nähden eripuolilla pallonpuoliskoa? Miksi aurinko pysyy samankokoisena jos se kerta kiertää maata, eikä maa sitä? (yleinen tosiasia, mitä litteämaanuskoiset ei voi myöntää). Miksi muut taivaankappaleet ovat pöyreitä, mutta maa litteä?

    Minusta katsomalla Jupiteria ja sen kuita löydemme sen mallin, mikä vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin: maa on pyöreä ja kiertää yhtä pistettä kuin muutkin taivaankappaleet.

     

  13. Pahoittelut etten ole vastannut aikaisemmin. Viime aikoina olen ollut täällä melko passiivinen muiden kiireiden takia. Esitit myös niin monta kysymystä (5 kpl), että tyhjentävästi en voi vastata niihin kaikkiin yhdessä hetkessä. Yritän lyhentää vastauksiani niin menee nopeammin. Jospa olisi ollut vain yksi kysymys, niin homma olisi ollut helpompaa.

    Miksi ilma ei kuumene jos mennään korkeamalle, jos kerta aurinko on maan yllä?

    En voi kertoa miksi uskot tietäväsi että ilma ei kuumene jos mennään korkeammalla, jos kerran litteän Maan ystävän kaasupallo antureineen osoittaa että noin 17,6 km:n korkeudella on lämpötila -54.2° F (-47,9° C). Kun kaasupallo saavutti korkeuden joka oli liki 37 km (noin 20 km korkeammalla) oli pakkanen vähentynyt useilla asteilla. Siellä pakkanen oli enää -36.5° F (-38° C). Sen jälkeen kaasupallo ei enää noussut koska se poksahti rikki ja tuli laskuvarjolla alas tallennettujen tietojen kanssa.

    Miten selität kuunpimennykset

    Osan voi selittää, kuten olen tehnytkin toisessa artikkelissa, kun taas toiset tapahtumista jää toistaiseksi mysteeriksi. Mistään maapallon varjosta se ei johdu, minkä olen tutkimuksillani saanut selville.

    Miten selität kuunpimennykset ja sen, että taivaat pyörii vastakkaisiin suuntiin toisiinsa nähden eripuolilla pallonpuoliskoa?

    Mielestäni taivaat eivät pyöri minnekään, eivätkä edes pallonpuoliskot. Sen sijaan tähdet liikkuvat taivaalla omilla radoillaan litteän Maan yläpuolella, ja suunta on geosentrisessä mallissa idästä länteen, aivan kuten heliosentrisessä (näennäisyyden takia). Tähdet näyttävät liikkuvan vastapäivään jos katselee pohjoisen suuntaan ja vastaavasti myötäpäivään jos katselee etelään. Asiaa ovat flättärit selitelleet milloin mitenkin. Itse uskon että ilmiö johtuu kupolimaisen taivaankannen vaikutuksesta. Sitä en itse pysty selittämään kovin hyvin, mutta joku teki tieteellisen kokeen asiasta ja laittoi siitä videon Youtubeen. En enää muista millä nimellä se löytyy, mutta lupaan että yritän löytää sen, ja kun löydän niin laitan sen tänne linkkinä.

    Miksi aurinko pysyy samankokoisena jos se kerta kiertää maata, eikä maa sitä?

    Mekin uskomme että se aurinko pysyy samankokoisena. Siitä syystä kutistuminen tapahtuu näennäisesti eikä oikeasti. Kutistuminen ei saa olla enemmän kuin sallittua koska pieneneminen ilman refraktiota on vain 50% jos matka tuplaantuu.  Refraktion kanssa pienentyminen on sitäkin vähemmän.

    Auringon kutistuminen on pääasiallisesti pystytason halkaisijassa ja harvemmin vaakatason halkaisijassa. Siihen löytyy ainakin yksi syy. Se johtuu siitä että auringon kulma on matala laskun aikana jolloin ilmakehän vesihöyry suurentaa vaakatasoa ja paljon vähemmän pystytasoa. Siitä johtuen aurinko on aina ovaalin muotoinen lähellä horisonttia, silloin kun käytät harmaasuotimia. Harmaasuotimet paljastavat auringon näennäisen muodon paremmin. Silloin kun suotimien läpi katsottu aurinko on keskitaivaalla (ns.meridiaanissa) se on joko täydellisen pyöreä, taikka likimain täydellisen pyöreä, ja sävyltään yleensä valkoinen. Mikäli aurinko ei ole täysin pyöreä lähellä meridiaania, niin pystyhalkaisija saattaa olla isompi kuin vaakataso, koska korkeassa kulmassa refraktio on vähäisempi. Mutta tilanne on toinen silloin kun se on lähellä horisonttia. Silloin sen sävy on enemmän vaaleanpunainen. Sitä mukaa kun se lähenee horisonttia ilmakehän refraktio lisääntyy, jolloin se onkin vaakahalkaisija joka on isompi kuin pystyhalkaisija.

    Saman ilmiön huomaa toisinaan myös  silloin jos kaukoputkella katselee matalassa kulmassa olevia laivoja pitkän matkan päässä. Nekin ovat toisinaan juuri illalla ennen auringonlaskua yllättävän pitkiä ja matalia, siitäkin huolimatta että ne ovat keskipäivällä enemmän normaalin näköisiä, aivan kuten aurinkokin. Jopa kaukana oleva majakka voi tehdä saman tempun. Päivällä pystyhalkaisija näyttää joko enemmän normaalilta taikka jopa liian korkealta, leveyteen verrattuna. Vastaavasti illalla se näyttää tumpilta koska leveys on kasvanut. Kaikki nuo ilmiöt ja kokemukset yhdessä todistavat minulle että aurinko oikeasti pienenee näennäisyydessä. Illalla suurentuminen kompensoi melko hyvin vaakatason pienenemistä etääntymisen myötä, vaikka sitä ei läheskään aina näe. Siitä syystä myös litteän Maan ja pienenevän auringon debunkkaajat mittaavat yleensä ainoastaan vaakatason, mutta ei pystytason. Se on heille miellyttävämpää. Miksi eivät samalla mittaa pystyhalkaisijaa? Vastauksen kysymykseen taidat jo tietää.

    Joku kirjoitti minulle joskus että  ”auringon pystyhalkaisija voi pienentyä refraktion vaikutuksesta”. Hän kertoi sen, koska halusi puolustella omaa uskomustaan siitä että aurinko ei pienene kun se loitontuu. Se ei kumminkaan ole mikään todiste auringon pystyhalkaisijan pienenemisestä refraktion takia, eikä todiste siitä että sen pieneneminen ei johdu auringon loitontumisesta. Kyllähän jokainen hyvin koulutettu meteorologi tietää, ja jopa tunnustaa, jos uskaltaa olla rehellinen, että ilmakehän refraktio matalassa kulmassa suurentaa eikä suinkaan pienennä. Minulle mm. laivat ja majakat todistavat enemmän oman näkemykseni puolesta.

    Miksi muut taivaankappaleet ovat pöyreitä, mutta maa litteä?

    Miksi minun pitäisi edes tietää? Jumala ne loi, enkä minä.

Vastaa käyttäjälle Pete Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*