Iltasanomat julkaisi 15.5.2013 erittäin mielenkiintoisen artikkelin jonka toimittaja Pasi Jaakkonen on kirjoittanut. Otsikkona oli ”Aavelaiva” lähestyy Helsinkiä – katso kangastuskuva.
Artikkelissa otetaan kantaa Kai R. Lehtosen valokuvaan, jossa luullaan olevan kangastus, sen perusteella että siinä näkyy ”kaksi” Tallinnan laivaa päällekkäin. Alimmainen laivoista näyttää olevan jopa ylösalaisin.
Ristiriitainen artikkeli:
Artikkeli on tietyiltä osin pahasti ristiriitainen. Ensinnäkin se kertoo meille, että kangastus nosti esiin horisontin takana olevan laivan yksityiskohtia myöten. Näin siitäkin huolimatta että oikea laiva ei ollut lainkaan horisontin takana, vaan oikea laiva oli noista kahdesta päällimäisenä. Tulen todistamaan väitteeni oikeaksi, kunhan jaksat lukea loppuun asti.
Toinen ristiriita on se, että artikkelin loppuun on liitetty havainnollistava kuva kangastuksesta jossa yläpuolinen purjevene on ylösalaisin (yläpuolisena kangastuksena), samalla kuin sen alapuolella oleva purjevene on oikein päin. Näin siitäkin huolimatta että Lehtosen valokuvassa ylösalaisin oleva alapuolinen laiva on se varsinainen kangastus, ja sen yläpuolella oleva laiva on se oikea (vieläpä oikein päin). Eli toimittaja käyttää kuvaesimerkkiään juuri käänteisessä järjestyksessä. Siten voidaan sanoa, että tuo alempi tietokoneella värkätty kangastuskuvitelma purjeveneestä on esimerkki kangastuksesta joka esitetään juuri päinvastaisella tavalla kuin Lehtosen kuvassa.
Pasi on yrittänyt antaa purjevenekuvalla esimerkin käänteisestä kangastuksesta, mikä tavallaan on tuossa asiayhteydessä harhaanjohtavaa tiedottamista. Näin koska Lehtosen kuva esittää alapuolisen kangastuksen jossa ylempi kohde on oikein päin, eikä ylösalaisin, kuten toimittajan asiayhteyteen liitetyssä kuvassa.
Yläpuolinen… eikun alapuolinen kangastus… vai onko sittenkään kangastus?
Tiedoksi tässä sinullekin, että en usko lainkaan ”tuplakangastuksiin”. Myös yläpuolisiin kangastuksiin suhtaudun varauksellisesti, vaikka en välttämättä tyrmää niiden ajoittaisia esiintymisiä. Ne ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.
Tämän artikkelin esimerkkitapauksessa on kyse alapuolisesta peilikuvasta. Oikea kohde on ylempänä ja siitä (sekä pilvistä) heijastuu ylösalas oleva kuva alapuolelle (meriveteen). Tämän kaltaisesta ilmiöstä käytetään usein harhaanjohtavaa nimitystä, “alapuolinen kangastus”. Sopivampi olisi käyttää sanontaa, “alapuolinen heijastus” tai ”alapuolinen peilikuva”.
Alapuolinen kangastus vaatii toimiakseen kylmän ja lämpimän ilman kohtaamista. Mutta alapuolisen peilikuvan saamiseksi sitä ei vaadita, vaan siihen riittää merivesi kohteen edessä. Tällöin kohde on usein useiden kilometrien päässä katsojasta tai kuvaajasta, ja merivesi näyttää ikään kuin tyyntyvän kauempana, vaikka siellä todellisuudessa saattaa olla aaltoja.
Käytäntö on osoittanut että kuvattavasta kohteesta voi syntyä merenpintaan peilikuva, siitäkin huolimatta että vesi ei ole tyyni kuvauspaikan läheisyydessä, ja siitäkin huolimatta että näyttää siltä kuin kohde leijuisi ilmassa, vaikka se onkin vedessä ja veden ympäröimänä (kts. kuva 1A). Eli sellaisia peilikuvia saattaa esiintyä valokuvissa, silloinkin kun kuvattava kohde on useiden kilometrien päässä. Näin on käynyt myös Lehtosen valokuvassa. Sitä on aluksi vaikeata uskoa, etenkin kun merivesi on ”värjäytynyt” taivaan sävyiseksi ja siihen peilautuu pilvien sävy.
Esimerkkejä alapuolisista heijastuksista:
Tärkeä huomautus: Esimerkkien kuvat suurenevat jos laitat joko hiiren osoittimen kuvan päälle tai klikkaat kuvaa (riippuen millä laitteella ja/tai käyttöjärjestelmällä niitä tarkastelet).
Esimerkki 1:
Huomaa alapuolisesta kuvasta (1A) miten ”vesi tyyntyy” muutaman kilometrin kohdalla. Tyyneys on illuusio, mutta ei kuitenkaan hallusinaatio.
Huomaa myös miten saari nousee ikään kuin ilmaan, vaikka se todellisuudessa on meriveden ympäröimänä. Sekin havaintoharha perustuu perspektiivin geometrisiin sääntöihin.
Punainen viiva alapuolisessa kuvassa (1B) näyttää missä ylösalas oleva heijastus alkaa. Saaren vasemmalla puolella oleva pienempi poiju oli lähempänä kameran linssiä kuvaushetkellä kuin saari. Siitä syystä sen heijastusraja kulkee hiukan alempana kuin saaren, kuten voimme havaita seuraamalla punaista viivaa kuvassa 1B.
Esimerkki 2:
Kuva 2A näyttää tässä sellaiselta millainen se oli alkuperäisenä, vaikkakin alkuperäinen oli tiedostona paljon isompi.
Kuvat 2B ja 2C ovat oikean reunan rajauksia edellisestä kuvasta 2A (tai oikeammin sen alkuperäisestä), vaikka nekin kuvatiedostoina ovat pienennetty, kuten on soveliasta tehdä ennen kuin ne siirtää verkkoon. Jälleen kerran, kuvassa 2C punainen viiva osoittaa missä kohtaa alkaa ylösalas oleva heijastus. Huomaa että mantereen vasen reuna on kauempana minusta kuin muu osa ja se on alkanut leijumaan ilmassa koska tietyissä olosuhteissa ja tietyillä matkoilla, merivesi voi saada ilmakehän sävyn itselleen. Eli tässä kuvassa (2C) asia on ilmeinen, että myös vasen reuna mantereesta on ”ehtaa tavaraa” eikä suinkaan ”kangastus”, koska se on kiinni muunkin mantereen osassa. Punaisen viivan alapuolella näkyy saman mantereen heijastuskuvaa tai peilikuvaa.
Kolmaskin laiva ”tuplakangastuksen” lisäksi?
Seuraava esille tuomani asia liittyy aikaisemmin mainittuun Iltasanomien artikkeliin. Toisella sivustolla pohditaan mielenkiintoisella tavalla Lehtosen ottamaa valokuvaa, ja siellä annetaan harhaanjohtavalla tavalla sellaisen mielikuvan lukijoille, että kuvassa esiintyy ”tuplakangastus”. Koska tiedän että kuvassa ei ole mitään tuplakangastusta, minun on myös pakko paljastaa teille, miksi se on täysin mahdotonta. Mennään siis asian ytimeen:
Sivuston omistaja kommentoi omassa blogissaan Lehtosen ottamaa valokuvaa, ja kertoo uskovansa että se ”todellinen laiva” on noiden kahden päällimmäisen laivan alapuolella. Näin hän uskoo tietenkin siitä syystä että hän pitää maailmaa pallon muotoisena, ja tällöin pitkillä etäisyyksillä kuvattava kohde pitäisi painua piiloon horisontin taakse.
Henkilökohtaisesti en itse usko, että Lehtosen valokuvassa on tuplakangastus. En myöskään usko siihen, että kolmas laiva on horisontin takana piilossa. Syitä tällaiseen epäuskoon löytyy ainakin kaksi. Mutta lyhentääkseni tekstiä, kerronkin vain yhden syyn.
Syy miksi en usko että oikea laiva on piilossa:
Kuvassa esiintyvä laiva on joko noin 7,4 km:n päässä(*1) valokuvaajasta, tai jopa 16,5 km:n päässä(*2). Kuva on laskelmieni mukaan otettu (Lauttasaaren Melkonkadulta, kerrostalosta käsin), sillä tavoin että kameran linssi on ollut noin 27 metriä merenpinnan yläpuolella. Noilla mitoilla ja etäisyyksillä – kaarevuuslaskurin mukaan – ei pitäisi olla lainkaan piilokorkeutta horisontin takana, mikäli laiva on menossa Katajanokalle tai Eteläsatamaan. Sinne ei siis saada millään mahtumaan kolmatta matkustajalaivaa.
Oletetaan että olen tehnyt väärän arvion korkeudelle (27 m merenpinnasta), niin annetaan siitä syystä skeptikoille tosi antelias mahdollisuus olla oikeassa tässäkin asiassa. Me siis pudotetaan mielikuvituksessamme kameran linssin korkeutta reilusti alaspäin, siten että kuvaaja oli kyykyssä Lauttasaaren rannalla vesirajan tuntumassa, sillä hetkellä kun hän nappasi kuvan laivasta (siitäkin huolimatta että kuvassa näkyy selvästi puiden latvoja ennen merta). Oletetun mielivaltaisen kyykkyasennon takia pistetään linssin korkeudeksi 0,8 metriä. Tällöin laskuri antaa piilokorkeudeksi 1,4 metriä. Mitä arvelet? Mahtuuko iso matkustajalaiva piiloon horisontin taakse jos meriveden kaarevuuden takia piilokorkeutta on vain 1,4 metriä?
*1 Google Mapsin avulla näemme muutaman kymmenen metrin tarkkuudella laivareitit ja siten kyseisen laivan koordinaatit, koska me näemme myös valokuvasta kuvauskulman. Tunnistamme kuvasta myös Harmajan majakan ja että laiva kulkee Harmajan takana, siten että aluksen keskikohta hipoo saaren oikeata reunaa, kuvaajan perspektiivistä katsottuna. Ottamalla käyttöön Google Mapsin mittaustyökalun (oikealla hiiren painikkeella) saamme melko tarkan etäisyyden laivalle. Työkalua käyttäessä veteen piirtyy suora viiva, jonka reitti paljastaa että ollaan oikealla jäljellä. Tämän artikkelin kirjoittamishetkellä valokuvaajalla oli netissä kuvia kerrostaloasunnostaan, joista pystyin havaitsemaan että heillä on merinäköala omasta asunnostaan. Sieltä se valokuva on otettu!
*2 Mikäli laiva onkin menossa Vuosaareen (mikä saattaa olla mahdollista, kun tarkastellaan menosuunnan kuvakulmaa tarkemmin), niin silloin se matkaa eteenpäin 16,5 km:n päässä valokuvaajasta, Google Mapsin reittimerkinnän mukaan. Mikäli kameran linssin korkeus on 27 metriä, laskuri ilmoittaa piilokorkeudeksi 0 metriä. Niin ikään, koska kuvassa näkyy puiden latvoja niin voimme varmuudella tietää, että kuvaaminen tapahtui korkealta. Mutta ollakseni armollinen, niin otan 27 metristä pois peräti 20 metriä, jolloin kuvauskorkeus on ollut 7 metriä. Tuossa tapauksessa piilokorkeutta olisi enää 3,9 metriä. Mahtuuko sinne se kolmas laiva? Eipä tietenkään. Laiva näyttää ainakin minun silmissäni vähintään 20 metriä korkealta. Entäs sinun silmissäsi? Jos tunnistat kuvasta minkä laivayhtiön laivasta on kyse, tai peräti minkä niminen laiva se on, niin kerro toki muillekin.
Kolmaskin vaihtoehto on olemassa. Se, että laiva on Pietariin menevällä laivaväylällä. Tuolloin se olisi noin 38 km:n päässä ja painuisi kokonaan horisontin taakse piiloon, edellyttäen että asutaan maapallolla, jolla on ne mitat ja käyrät mitkä meille on perinteisesti annettu. Mutta siinä tapauksessa artikkelin otsikko olisi myös harhaanjohtava. Olihan otsikkona, ”Aavelaiva lähestyy Helsinkiä… ”.
Kommentoi